etusivulle


 taiteilijahaastateltavana:
 Jorma Uotinen
TANSSI


- Tanssi tulee varmaan perimm�lt��n tarpeesta liikkua ja liikkeen kautta ilmaista itse��n.

- Minun kohdalla ehk� yksi ratkaiseva tekij� oli, ett� pyrin teatterikouluun, enk� p��ssyt sinne. Minulle neuvottiin silloin, ett� minun tulisi jollakin tavalla k��nty� liikkeen pariin; minun tapani liikkua oli niin poikkeuksellinen muihin pyrkij�ihin verrattuna.


LIIKKEEN MILLIMETRIT

- T�m� ei viel� v�ltt�m�tt� johdattanut minua tanssin pariin, mutta sitten min� sairastuin vakavaan sairauteen, joka halvaannutti minut 19-vuotiaana. Sit� kautta jouduin kokemaan liikkeen t�ysin uutena. Menetin kyvyn liikkua ja puhua. Sen j�lkeen jokainen edetty millimetri ei ollutkaan itsest��nselvyys.

- T�h�n kokemukseen perustuen puhun aina liikkeen millimetreist�, siit� t�rkeydest�, ett� jokaisen siirtym�n millill� on merkityksens�, t�rkeytens�.


MUOTOKIELI JA MIELIKUVAT

- Min� luulen, ett� se on ihmisen sis�inen kuva, jonka haluaa siirt�� jonkun muotokielen kautta my�s toisten koettavaksi.

- En usko, ett� sill� loppujen lopuksi on varsin suurta merkityst�, onko muotokieli kuva tai tanssi tai kirjoittaminen. Se on kuitenkin jonkun sis�isen mielikuvan siirtoa.

- Sis�isi� mielikuvia tulee joka paikasta, kun kulkee silm�t auki ja aistii ymp�rist���n. Min� luulen, ett� sen t�ytyy ja se voi tulla vain sit� kautta: siit� kokemuksesta, joka ihmisell� on ymp�rist�st��n, maailmasta.

- Kysymys on aistimuksen intensiivisyydest�: hetki voi olla ��rimm�isen lyhyt, nopea ja �kki� ohimenev�. Olennaista on itse koetun aistimuksen voimakkuus. Sill� on merkityst�, ei sill�, tapahtuiko se Pariisissa vai Sodankyl�ss�.


AISTIMUKSESTA

- Aistimuksen merkitys on ��rimm�isen t�rke�, mutta kun tullaan esitystilanteeseen, vaikka olisin hirve�n huonotuulinen ja �rsyyntynyt, niin esiintyj�ll� t�ytyy olla ammattitaito, mill� h�n ottaa sen tilanteen haltuun. Min� en siirr� senhetkist� tunnetilaani v�ltt�m�tt� esitykseen, joka saattaa olla muodoltaan p�invastainen.

- Min� en yleens� l�hde sellaisesta tavasta liikkeelle, ett� pit�� olla joku vahva tunnetila synnytt��kseen liikkeen, vaan teen ensiksi liikkeen ja mietin, ett� milt� se tuntuu, koska helpompihan on jotain konkreettista analysoida. Min� en l�hde sellaisen "inspiraation" vallassa tekem��n ja t�m� ei kuitenkaan sulje pois, ettei se lopullinen muoto, mink� se taideteos saa, voisi kuvata voimakkaita tunnetiloja. Minusta on t�rke��, ett� vaikutelma syntyy taideteoksen vastaanottajassa: on parempi, ett� vastaanottaja itkee, enk� min� lavalla, ett� se emotionaalinen lataus siirtyy vastaanottajaan.

- Se on mielest�ni taideteoksen teht�v�kin: ett� jotain tapahtuu vastaanottajassa. Luomisprosessi on taiteilijalle itselleen t�rke��, mutta sen siirt�minen on se lopullinen teht�v�, ett� joku kokee jotain (n�hdess��n vaikka tuon taulun tuossa), ett� se synnytt�� sinussa jotain, ett� jotain muuttuu, tapahtuu, kulkee eteenp�in, taantuu. Mit� vaan.


VIRIKKEET

- Ideat l�htev�t kaikkein voimakkaimmin ihmisist� ja ehk� jostain luonnon kokemuksista, mutta kyll� se ymp�r�iv� ihminen on kaikkein m��r��vin. Voi olla joku kohde tai virike: jonkun ihmisen tapa liikkua, kulkea tai olemus.

- Se on samanaikaisesti havaintojen tekemist� ja omaa suhdetta ihmiseen, kokonaisvaltainen kokemus ymp�rist�st� ja ihmisist�, hyvinkin usein niist�, joiden kanssa tekee ty�t�; pakottaa ty�tilanteen semmoiseksi, ett� jokainen prosessissa mukana oleva on luova ja sy�tt��, tuottaa energiaa ja tuottaa ideoita. Vie omalta osaltaan sit� prosessia eteenp�in.


AISTIMUKSEN V�LTT�M�TT�MYYDEST�

- On t�rke��, ett� katsojassa, vastaanottajassa tapahtuu jonkinlainen prosessi, ett� se koskettaa h�nt� ehk� intellektuaalisesti tai voimakkaasti emotionaalisesti, ett� jollakin tasolla tapahtuu.

- Tanssi voi koskettaa ihmist� miltei faktisesti, se voi tulla melkein kosketuksena. ��rimmill��n ja herkimmill��n tanssilla on t�m� mahdollisuus, juuri siit� syyst�, ett� se on niin fyysist�, ett� ihminen istuessaan salissa voi itse my�s fyysisesti kokea sen tanssin olemuksen. Luulen, ett� parhaimmillaan tanssi p��see siihen.


'OIKEA TAPA LIIKKUA'

- Terveell� lapsella on ��rimm�isen luonnollinen, oikea tapa liikkua, joka ��rett�m�n nopeasti saa sosiaalisessa yhteis�ss� kaavamaiset muodot. Meid�t istutetaan tiettyyn j�rjestykseen, opetetaan sill� tavalla sivistyneeksi.

- Lapsen tapa liikkua on oikea ja aito, sitomaton, mutta siihen tulee �kki� tietyt rajoitukset: mihin esineisiin saa koskea ja mihin ei, hirve�n �kki� tulee rajattuja muotoja siihen, miten ihminen saa liikkua, miten h�net hyv�ksyt��n liikkumaan sosiaalisessa yhteis�ss�. T�t� kautta ihminen menett�� monia herkkyysalueita, joita pit�isi sitten my�hemm�ss� vaiheessa palauttaa mieleen.

T�M� HETKI

- Joku runoilija kirjoitti 'jos ihmisell� olisi kyky n�hd� aina asia ensimm�ist� kertaa'.

- Itse asiassahan n�in on, mutta me unohdamme, ett� jokainen hetki on ainutkertainen, aina uusi kokemus.

- Tanssi on nimenomaan hetken, t�m�n hetken taidetta. Se on juuri se kokemus: t�ss� ja nyt. Kun esirippu on kiinni, on my�h�ist� ajatella, ett� miten piti tehd�. El�v� tilanne on juuri t�ss� ja nyt. Siihen ei voida en�� palata.

- T�m�n oivaltaminen on minusta aika olennaista. Ei pelk�st��n suhteessa tanssiin, vaan ylip��ns� koko el�m��n.


haastattelu: Pekka M�kip��, 1991, Helsinki
etusivulle